Arkkitehti
Arkkitehdin toimenkuva on laaja. Ammatin painopiste on ollut perinteisesti rakennussuunnittelussa, mutta työkenttä on tänä päivänä laajentunut etenkin kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun eri alueilla. Useimmissa tehtävissä edellytetään yhteistyökykyä muiden rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun piirissä toimivien tekniikan, tieteen ja taiteen edustajien kanssa. ”Kahta samanlaista projektia ei ole”, kertoo alan opiskelija Heini-Emilia Saari.
Nimi: Heini-Emilia Saari, 23
Koulutusohjelma: Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Opiskelupaikka: Aalto-yliopisto Helsingissä, neljännen vuoden opiskelija
Miten ja miksi tulit opiskelemaan tätä alaa?
Tutkin lukiossa eri uravaihtoehtoja, ja arkkitehtuuri vaikutti jo ensituntumalta innostavalta ja monipuoliselta alalta. Arkkitehdin ammatissa yhdistyvät sekä taiteellinen ja visuaalinen puoli että yhteiskunnallis-tekniset alat. Hain lukion jälkeen Otaniemeen opiskelemaan, ja olen ollut tyytyväinen valintaani. Opiskelu vaatii etenkin ensimmäisinä vuosina melko kokopäiväistä läsnäoloa, mutta on erittäin palkitsevaa.
Mitkä asiat kiinnostivat sinua juuri tässä koulutuksessa?
Käytännön vaikuttaminen ihmisten elinympäristöön, luova työ, ja toisaalta monipuoliset uramahdollisuudet. Työkenttä kattaa tehtäviä pienistä ja paikallisista projekteista kokonaisiin kaupunkeihin. Arkkitehti ei myöskään toimi yleensä yksin, vaan osana monialaista verkostoa.
Millainen ihminen sopii sinun mielestäsi tälle alalle?
On tärkeää olla kiinnostunut etsimään vastauksia ja mahdollisuuksia yhä uusiin tilanteisiin. Arkkitehtuuri suuntaa tulevaisuuteen, joten arkkitehdin tulee ajatella ennakkoluulottomasti ja ottaa kantaa haasteisiin, joita ehkä ei vielä ole edes olemassakaan. Toisaalta arkkitehdiksi haluavan on hyvä muistaa, että arkkitehteja on monenlaisia, ei vain yhtä muottia. Eri ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, joista on ammatissa hyötyä.
Millainen on arkkitehdin ”tyypillinen työpäivä” tähän asti keräämien kokemustesi perusteella?
Työskentelen tyypillisesti tietokoneella erilaisten piirustus- ja mallinnusohjelmien parissa. Lisäksi työhön kuuluu ideoiden kehittelyä ja yhteydenpitoa eri alojen toimijoihin projektien parissa. Arkkitehtuurikilpailut tuovat oman mausteensa työhön.
Mitä tekijöitä arvostat tällä alalla?
Arvostan arkkitehtuurin pitkäikäisyyttä; parhaassa tapauksessa työn jälki jää vuosisadoiksi osaksi ympäristöä. Toisaalta arkkitehtuuri pyrkii vastaamaan sekä nykyhetken että tulevaisuuden haasteisiin, mikä ei aina ole helppoa, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa. Kahta samanlaista projektia ei ole, joten suunnittelijan työ on aina vaihtelevaa.
Millaisena näkisit työmahdollisuutesi valmistuttuasi?
Talouden suhdanteet vaikuttavat alaan, mutta toisaalta mahdollisia urapolkuja on runsaasti. Uudisrakentaminen on vain yksi osa, ja tulevaisuudessa esimerkiksi vanhojen rakennusten korjaaminen tulee yhä suurempaan rooliin. Toisaalta rakentaminen tulee aina olemaan läsnä yhteiskunnissa, joten työ ei loppune kesken. Yksityisyrittäjyys on yleistä, mutta toisaalta moni arkkitehti työskentelee kuntien ja kaupunkien palveluksessa.
Millaisessa tehtävässä ja työpaikassa haluat lähitulevaisuudessa työskennellä?
Viihdyn nykyisessä työpaikassani Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:ssä, jossa minulla on sopivasti vastuuta. Työ on vaihtelevaa, ja työilmapiiri on hyvä. Taitojen kasvaessa on mukava kokeilla erilaisia tehtäviä, sillä opiskelu antaa hyvän pohjan työelämään. Myös työkokemus ulkomailta tuntuisi hyvältä ajatukselta, sillä ala on todella kansainvälinen.
Mitä vastaisit nuorelle, jonka unelma-ala on arkkitehti?
Kannustaisin rohkeasti hakemaan koulutukseen, sillä mahdollisuuksia alalla on valtavasti. Opiskelu on käytännönläheistä, ja siinä pääsee käsiksi realistisiin haasteisiin. Opiskeluyhteisö on tiivis ja luokkamainen verrattuna moniin aloihin, sillä pienet vuosikurssit ja yhteiset kurssit takaavat hyvän yhteishengen. Opettajat toimivat itse aktiivisesti alalla, joten työelämän näkökulma on myös läsnä opetuksessa.
Valokuva: Teemu Granström
Linkit:
